Miten valmistaudun pennun kotiintuloon?

Kun päätös pennun hankkimisesta on tehty, kasvattaja valittu ja pennun kotiutuminen alkaa olla lähellä, on aika valmistella koti ja mahdollinen piha pennun tuloa varten. Pentu on pitkään kotiutumisen jälkeen vielä aivan vauva, eikä siltä voi odottaa sellaista malttia tai itsehillintää, että se ei tekisi asioita, jotka on (ihmisen mielestä) kielletty. Pentu tutustuu maailmaan uteliaasti ja usein riehakkaastikin, ja siksi sen elinympäristö kannattaa muokata sellaiseksi, ettei yhteiselämä ole jatkuvaa kieltämistä ja pennun hakemista pois ”pahanteosta”. Pentuhan ei koskaan tarkoituksella tee pahaa, se vain seuraa mielihalujaan ja päähänpistojaan, ja tutkii kaikkea ulottuvillaan olevaa usein suullaan.

Käy koti ja piha läpi: onko pennun ulottuvilla vaarallisia asioita, kuten johtoja, viherkasveja tai paikkoja, mistä voi pudota? Pentuaitauksilla, oviporteilla, aitaverkoilla ja kompostikehikoilla voi estää pennun pääsyn paikkoihin, joissa se voisi vahingoittaa itseään tai tehdä tuhojaan. Myös erityisen arvokkaita kohteita voi suojata pennulta, koska pentu ei hammastellessaan vaikkapa huonekaluja kysele, mitä ne ovat maksaneet.

Piha kannattaa aidata kokonaan, tai vähintään tehdä pennulle ulkoilualue, jossa sen kanssa voi rennosti oleilla pelkäämättä, että se lähtee omille tutkimusmatkoilleen. Muista, että pentu mahtuu aluksi todella pienistä koloista ja aitojen alta. Jos siellä on sen verran tilaa, että saat oman nyrkkisi työnnettyä läpi, sieltä menee myös pentu.

Mieti, missä pentu nukkuu yönsä. Ainakin alkuun sillä olisi hyvä olla ihminen turvana, koska se on juuri erotettu kaikesta tutusta ja tuotu vieraaseen paikkaan, uusien ihmisten keskelle, eroon emosta ja sisaruksista. Pienen pennun pitää voida tuntea olevansa turvassa ja osa laumaa.

Mieti myös, missä pentu on silloin, kun se jää yksin kotiin. Helpoiten pentu tottuu olemaan tutussa ja turvallisessa paikassa, jossa sen kanssa muutenkin eniten oleillaan. Kylpy- tai kodinhoitohuone harvoin on sellainen tila.Järjestele työ- ja muut aikataulusi niin, että sinulla on aikaa pennulle sen kotiuduttua.

Yksinoloharjoituksia kannattaa tehdä vähitellen aikaa pidentäen – jos tuot pennun viikonloppuna kotiin, älä jätä sitä heti maanantaista alkaen koko päiväksi yksin kotiin. Se voi altistaa eroahdistuksen kehittymiselle.

Lue paljon kirjoja ja verkkosivutekstejä pennun hoidosta ja kasvatuksesta. Yle Areenasta löytyy myös maksutta hyviä sarjoja. Tämän sivun lopussa on lista joistain hyvistä kirjoista ja verkkosivuista. Myös kasvattajalta saat ohjeita pennun hoidosta.

Hanki välttämättömät tarvikkeet (ruoka- ja juomakupit, panta ja hihna, peti, leluja, turkin ja kynsien hoitovälineet) ja ruokaa. Autoilua varten voi olla kätevää hankkia kangaspintainen kevythäkki tai muovinen kuljetuskoppa.

Kasvattaja neuvoo, minkälaiseen ruokaan pentu on tottunut. Pennun ruokavaliota ei tule radikaalisti muuttaa heti uuteen kotiin muuton yhteydessä. Myöhemmin voi vähitellen muuttaa ruokavaliota haluamaansa suuntaan.

Kasvattajalta saat yleensä pennun mukana pentupaketin, joka saattaa sisältää esimerkiksi tuttua ruokaa, lelun tai jonkun hoitotarvikkeen, pannan, hihnan tai muuta vastaavaa. Pentupaketin sisältö vaihtelee eri kasvattajilla.

Rauhoita ensimmäiset päivät pennun kanssa. Sen koko maailma on muuttunut – anna sille aikaa tutustua uuteen kotiin ja perheeseen. Älä kutsu heti kaikkia ystäviä ja sukulaisia tapaamaan pentua, vaan etene vähitellen, pennun sietokykyä tarkkaillen.

Muista, että sinä olet pennun edunvalvoja ja huoltaja: sinulla on oikeus ja velvollisuus päättää, miten ihmiset käyttäytyvät pennun kanssa. Estä sellainen vuorovaikutus pennun kanssa, jota et pidä pennun positiivista kehitystä edistävänä. Joskus esimerkiksi iäkkäämmillä ihmisillä on vanhentuneita käsityksiä siitä, miten pentua kuuluu kasvattaa. Myös muilla ”koiraihmisillä” voi olla hyvin erilaisia ja kyseenalaisiakin koirankasvatusmetodeja. Älä usko kaikkea, vaan käytä omaa järkeäsi ja puolusta tarvittaessa pentuasi rohkeasti.