Terveys

Alkuperäiset rodun kehittäjät lähtivät työssään siitä, että halusivat kehittää hyväluontoisen, terveen rakenteen omaavan atleettisen koiran, jossa ei ole mitään liioiteltua. Koiralle haluttiin toimivan pituinen kuono ja sopusuhtainen rakenne. ALD:n suht neliömäinen rakenne mahdollistaa laajat, vapaat liikeradat ja sen kevyehkö rakenne ei ole niveliä kuormittava. Mikäli kasvattaja ymmärtää terveen rakenteen, noudattaa järjestön vaatimuksia ja käyttää jalostukseen sukulinjoiltaan terveluustoisia koiria, ei ALD:llä pitäisi olla suurta riskiä luuston ongelmiin. 

Luppakorvaisena rotuna ALD:lla esiintyy jonkun verran korvatulehduksia ja hiivaa. Trimmauksella, korvien puhdistuksella ja tasapainoisella ruokavaliolla on tärkeä rooli korvatulehdusten ehkäisyssä. 

Joskus tulehdukset ovat seurausta ruoka-aineallergiasta. Allergioita ja atopioita esiintyy ALD:lla jonkin verran ja tilannetta pidetään silmällä kasvattajien toimesta. Allergia-/atopiataipumus on perinnöllinen, joten on tärkeää, ettei oireilevia koiria käytetä jalostuksessa. Toisaalta allergioiden puhkeamiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät, ja ne voivat tulla esille vasta myöhemmin elämässä. 

ALD:lla esiintyy jonkin verran kapeaa alaleukaa (BNC), joka tullee rotuumme villakoiran perimästä. Yleisimmin alaleuan kapeus aiheuttaa alakulmahampaiden virheasennon, jossa ne painavat yläikeniä. Useimmilla tämä ilmenee vain maitohammasvaiheessa ja korjaantuu koiran leukojen kasvaessa ja hampaiden vaihtuessa pysyviin hampaisiin. Ominaisuus on jossain määrin perinnöllinen ja kasvattajan silmällä pidettävä. 

Jalostuskoirilta testataan tiettyjä,  alkuperäroduista periytyviä sairauksia. Koska näitä on testattu jalostukseen käytettäviltä ALD:lta jo hyvin pitkään, näitä sairauksia ei juurikaan australianlabradoodleilla esiinny. Testauksia kuitenkin jatketaan, jotta tilanne saadaan pidettyä nykyisenlaisena.

Eri kasvattajajärjestöjen pakolliset vaatimukset terveystesteistä vaihtelevat, mutta useimmiten suomalaiset kasvattajat tekevät jalostuskoirilleen seuraavat testit:

• PRA eli etenevä verkkokalvon rappeuma, on perinnöllinen silmäsairaus. Testataan DNA-kokeella.
• Vuosittain uusittava virallinen silmätarkastus (järjestöstä riippuen 12–18 kk välein) silmäsairauksiin erikoistuneella eläinlääkärillä.
• DM (degeneratiivinen myelopatia) eli etenevä selkäydinrappeuma on keski-ikäisillä ja vanhoilla koirilla esiintyvä perinnöllinen sairaus, joka saa koiran takaosan halvaantumaan. Testataan DNA-kokeella.
• EIC eli rasituksen sietokyvyn aleneminen on periytyvä sairaus, joka aiheuttaa koirilla lyyhistymistä rasituksessa. Testataan DNA-kokeella.
• IC (improper coat) on turkin laatuun liittyvä perinnöllinen poikkeavuus. Turkki jää lyhyeksi ja karvanlähtöäkin voi tapahtua. IC ei ole sairaus, mutta yleensä se testataan DNA-kokeella jalostuskoirilta, koska kahden IC-kantajan pennuille voi tulla rotumääritelmän vastainen sileä turkki. 
• Koirien DNA-testien kohdalla voi olla merkintä clear (puhdas), carrier (kantaja) tai clear by parentage (vanhemmat testattuja puhtaita). Kantajuudella ei ole koiran tai sen pentujen terveyden kannalta merkitystä, kunhan kantaja yhdistetään saman geenin osalta puhtaaseen koiraan, sillä sairaus vaatii perimän molemmilta vanhemmilta. Kantajia voidaan käyttää jalostuksessa harkiten, jos ne ovat muutoin erinomaisia rotunsa edustajia ja niillä on tärkeää annettavaa rodun jalostukseen. Silloin pitää kuitenkin tutkia tarkoin toisen vanhemman taustat ja perimät, jotta voidaan ehkäistä sairauksien puhkeaminen jälkeläisissä.
• Röntgenkuvista tarkastetaan koiran lonkat ja kyynärät. Yleisimmin kasvattajat lähettävät kuvat luettavaksi OFA:an (Orthopedic Foundation of Animals), jonka arviot vastaavat suomalaista asteikkoa seuraavasti: Excellent = A, Good ja Fair = B, Borderline = C. ALD-rotujärjestössä jalostukseen hyväksytään vain excellent-, good- ja fair-lonkkaiset koirat (vastaavat Kennelliiton A- ja B-lausuntoja). Kyynärien on oltava jalostuskoirilla terveet (OFA normal -arviointi).
• Myös polvet tutkitaan patellaluksaation eli polvilumpion luiskahduksen varalta. Tutkimus tehdään polvitarkastusoikeudet omaavan eläinlääkärin toimesta tunnustelemalla ja vain terveet polvet omaavaa jalostuskoiraa voi käyttää.
• Enenevässä määrin suomalaiset ALD-kasvattajat ovat alkaneet kuvauttaa myös koirien selkärangat. Selkäongelmat eivät ole rodussa kovin yleisiä, mutta tässäkin asiassa kasvattajat haluavat toimia ennakoiden, jotta ongelmia ei jatkossakaan tulisi.

Kaikkiin sairauksiin ei vielä ole olemassa DNA-testiä, eikä tiede ole pystynyt selvittämään kaikkien sairauksien etiologiaa. ALD:lla harvinaisesti esiintyviä sairauksia ovat esimerkiksi addisonin tauti, epilepsia sekä jotkut autoimmuunisairaudet. Myöskään luustokuvauksilla ei pystytä kaikkia mahdollisia sairauksia toteamaan, mutta niiden avulla saadaan tärkeää tietoa jalostusvalintojen tueksi.