Pennun kasvatus

On tärkeää altistaa pentua heti alusta alkaen monille kokemuksille ja ottaa sitä mukaan erilaisiin paikkoihin, joissa on lapsia, ääniä, paljon ihmisiä, työkoneita, erilaisia pintamateriaaleja jne. Jos pentu arkailee jotakin, sitä ei tule lohdutella, ottaa syliin eikä missään tapauksessa alkaa vältellä pelon kohdetta, vaan sopivissa annoksissa siedättää koiraa kestämään jännittävää asiaa.

Alusta asti on varmalla ja hellällä otteella tehtävä pennulle selväksi, kuka talossa määrää: koira rentoutuu ja voi elää rauhassa omaa lajityypillistä elämäänsä, kun sen asema laumassa on selvä. Tilanteesta, jossa koira pyrkii niskan päälle, kärsii lauman kaikki jäsenet – niin ihmiset kuin koira itsekin.

Pentukurssille osallistuminen on hyvin suositeltavaa, sillä paitsi että sieltä saa työkaluja koira-arkeen, se antaa edellytykset myös koiran ja omistajan väliseen toimivaan kontaktiin.  Pentukurssin jälkeen kannattaa jatkaa jotakin koiraharrastusta, tai sitten tulee olla hyvin viitseliäs ja sitoutunut aktivoimaan koiraa kotioloissa esim. opettamalla sille uusia temppuja. Liikaakaan koiranpentua ei toki saa aktivoida, vaan myös levolle ja "tylsyydelle" pitää olla sijansa. 

Olemme koonneet suositeltavia kirjoja, joista saa paljon hyviä vinkkejä pennun sosiaalistamiseen ja kasvatukseen. Kirjojen ohjeet tulee toki suodattaa oman harkinnan ja maalaisjärjen kautta, ja osa ohjeista saattaa olla keskenään ristiriitaisia, mutta useamman kirjan luettuaan oma tapa laumanjohtajana alkaa hahmottua. Ainakin yksi perusteos olisi hyvä lukea ennen koiran tuloa kotiin.


 Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin? (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2015)

Tommy Wiren & Päivi Romppainen: Onnistu koirasi koulutuksessa (WSOY 2012)

Tuire Kaimio: Pennun kasvatus (WSOY 2012)

Tuire Kaimio: Koirien käyttäytyminen (WSOY 2010)

Turid Rugaas: Rauhoittavat signaalit